KIRJOITETTUA

MUSIC & MISSION 04/2004
Heli Markkunen

ASENNEARTISTI DAIKINI

Elämässä tapahtuu paljon, ja joskus on tarve jakaa asiat muiden kanssa. On tarve ottaa kantaa. Daikini sanoo sanottavansa omien kokemustensa kautta; hänellä ei ole tarvetta käyttää rapissaan popissa ja rockissa suosittuja keksittyjä tarinoita.


”Teille, jotka etsitte totuutta, teille, jotka kaipaatte rakkautta, riimi virtaa Daikinilta, toimikoon kuin silta, yhdistävänä tekijänä tänä päivänä olkoon unelma”, rappaa Daikini viime toukokuussa julkaistun LP-esikoispitkäsoittonsa aloituskappaleessa Teille. Biisin nimi kuvaa hyvin sitä kohderyhmää, jolle Daikini haluaa suunnata musiikkinsa.

- Toivon, että musiikkini kuunteleminen ja siihen sisälle pääseminen ei edellyttäisi minkään suomihiphop-sanakirjan hallitsemista. Haluan tehdä kappaleita, joista myös sellainen ihminen, joka ei välttämättä muuten ole kiinnostunut hiphop-kulttuurista, voisi saada jonkinlaisia linkkejä ja samastumiskohteita omaan elämäänsä, selvittää Daikini.

Daikinin äänitteestä tekee helposti lähestyttävän myös sen musikaalisuus. Rullaaviin taustoihin on panostettu kunnolla ja paikoitellen kokonaisuus kuulostaa hyvinkin melodiselta. Perushiphop-musaa on maustettu livesoittimilla, joiden musisoinnista saa nauttia lähes kaikissa levyn biiseissä yhden kappaleen ollessa täysin orgaanisilla instrumenteilla soitettu.

Teologian opintojensa vuoksi Kajaanista Helsinkiin elokuussa muuttanut Daikini alias Lauri Kemppainen vaikuttaa sooloprojektinsa lisäksi kolmessakin eri kokoonpanossa. Vokalistisen uransa hän aloitti 1999 perustetussa hardcore/metal –tyylisessä Snail On The Plate –yhtyeessä. Vuonna 2001 käynnistyi suomenkielistä rappia takova pop/rock-bändi Asenneprojekti ja samana vuonna sai alkunsa Veli Nihil –niminen musaprojekti, joka on jazz/ambient-henkistä, runollista hiphoppia.

- Kaikki nämä eri projektit ovat nousseet omasta kaveriporukastani. En koe, että Kajaani olisi ollut millään lailla este taiteellisessa mielessä. Olemme voineet tehdä siellä omaa juttuamme vapaasti ja rauhassa. Meillä ei ole ollut Kainuun alueella myöskään minkäänlaista gospelleimaa vaan olemme keikkailleet siellä, missä muutkin bändit ja ystävystyneet heidän kanssaan. Pikkuhiljaa homma on sitten levinnyt muuallekin Suomeen.

Riimit hallussa

Rap-musiikkiin liittyy tietynlaisia stereotypioita. Helposti ajatellaan, että rap on yhtä kuin isohousuiset yo-tyypit, aseet, naiset ja kalliit autot. Tietynlaisen yleisön silmissä rap kutistuu vain tuohon kuvaan, vaikka
todellisuudessa se on vain yksi hiphop- ja rap-musan osa-alue. Vaihtoehtoja on useita: on runollista, pohdiskelevaa, kantaaottavaa, hyväntuulista bilerappia ja niin edelleen. Tyylejä on niin monia kuin on tekijöitäkin.

- Rap-lyriikoiden tekemisessä on etuna se, että on kiinnostunut kielestä, sanoilla leikkimisestä ja lauseiden rakentamisesta. Silloin teksteissä säilyy sellainen ilmeikkyys eivätkä käytössä ole aina ne kaikkein perinteisimmät ja ennalta arvattavimmat ratkaisut. Tietty jonkinlainen rytmitaju on eduksi, sillä rapissa ollaan kuitenkin biitin kanssa tekemisissä.

- Vuosien myötä rap-riimittelyihini on tullut tietynlainen rutiini. Aika helposti saan tehtyä sellaista perusrappia. Tekniikan kehittyessä kirjoittelen välillä peruspoljennosta poikkeavia rytmittelyjuttuja. Kielellisesti teksteihini on tullut lisää mielikuvituksellisuutta, sävyjä ja
sujuvuutta.

Daikini on silloin tyytyväinen sanoituksiinsa, kun se tunne, jonka inspiroimana hän on alkanut kirjoittaa, selkiytyy hänen mielessään, kun hän näkee tunteensa paperilla tekstiksi puettuna.

- Jos kyse on ahdistuneesta tai surumielisestä fiiliksestä niin silloin riimittelemisen jälkeen on helpottunutkin olo. Voin helpommin tarkkailla asioita ja tietää, että vaikka se tunne lähtee pois niin se on silti vangittuna siinä runossa. Ehkä se on kliseisesti sanottu, mutta on sillä myös sellainen puhdistava vaikutus varsinkin, jos kyse on vakavammasta aiheesta.

- Rap on yleensä subjektiivisempaa kuin populaarimusiikki. Tietynlainen yhdistävä tekijä levyni kappaleissa on se, että ne kaikki ovat minun näkökulmastani kirjoitettuja. Tällä levyllä ei ole tarinoita, joissa olisin ikään kuin asettunut johonkin rooliin vaan kaikki biisit sisältävät minun rehellisiä ajatuksiani ja tunteitani. Perinteisestä popmusiikista poiketen ajatukset sanotaan rap-musassa suorempaan sekä toisinaan vähän kärjistetysti
ja provosoivastikin, että ne herättäisivät jonkinlaisen reaktion kuulijassa.

Elä niin kuin rappaat

Rap on yksi kantaaottavan musiikin muoto. Rapissa otetaan kantaa mm. yhteiskunnallisiin, eettisiin ja poliittisiin asioihin, vallankäyttöön ja auktoriteetteihin.

- Ylipäänsä jo se, että tekee kristillistä rappia on jo itsessään kantaaottavaa, koska se ottaa kantaa ihmisen hengelliseen tilaan. Mielestäni
aktiivinen yhteiskunnallinen kantaa ottaminen ja kristillinen sanoma eivät missään nimessä sulje toisiaan pois. Oikeastaan meidän kristittyjen artistien tulisikin ottaa kantaa, kun havaitsemme ympärillämme epäkohtia.

- Levyni ehkä kantaaottavin kappale on Pulpetti. Lukioaikoina jäi sellainen fiilis, että joka paikassa korostettiin, että kun ottaa tietyt ainevalinnat, pääsee tiettyihin työpaikkoihin. Totta kai opiskelut ja koulutus ovat tärkeitä, mutta perusta ei ole kunnossa, jos yhteiskunta pyörii rahan ja talous- ja yrityselämän ehdoilla. Sitä vastoin pitäisi korostaa humanistisia, eettisiä ja kristillisiä periaatteita.

Yksi Daikinin musiikin tavoitteista onkin henkisten ja hengellisten arvojen esiin nostaminen ja levittäminen. Hän haluaa saada kuulijansa miettimään elämän perusasioita ja Jumalaa eli yksinkertaisesti sitä, miten haluaa elämäänsä elää. Artisti toivoo musiikkinsa välittävän myös hyväntuulisuutta ja toivoa.

- Pyrin seisomaan sanojeni takana ja sillä tavalla olemaan uskottava. En tietenkään väitä, että olisin mikään täydellinen ihminen, mikä tulee hyvin sanoituksistanikin esille. Tahdon olla ihmisenä sellainen, millainen minä levyjen perusteella olen. En haluaisi tehdä hallaa omalla esimerkilläni niille arvoille ja asioille, jotka itse koen tärkeiksi.

- Levylläni on esillä sellainen uskon ja epäilyn kädenvääntö. Biiseistä näkee, että usko ei ole minulle yleensä mikään viivasuora asia vaan vietän paljonkin aikaa miettien sitä. Usko tuo toivoa ja järkeäkin elämääni ja on sellainen perusydin, josta kaikki lähtee. Toisinaan usko tuntuu vahvemmalta kuin toisinaan, mutta se on kuitenkin koko ajan olemassa ja läsnä.

- Pyrin siihen, että usko olisi mahdollisimman arkinen asia elämässäni. Pitää kunnioittaa jokaisen oikeutta ajatella niin kuin haluaa, mutta tahdon samalla tuoda esille sen, miten minä uskon ja ajattelen ja sen, että minun kanssani pystyy niistä asioista juttelemaan.